19. marras, 2019

Kehut kiertoon!

Viikonloppuna muuan FB-ystäväni pisti kehut kiertoon. Lupasi kertoa jokaisesta  ideasta tykänneestä jonkun positiivisen jutun. Idea oli mielestäni loistava! Kun pisti idean omalle seinälleen, pääsi kehumaan kavereitaan. Katselin syntynyttä kehujen sarjaa ja saatoin vaan todeta, että onpas minulla toinen toistaan upeampia ystäviä!

Ajattelin, että idean voisi hyödyntää arjessa niinkin, että kertoisi julkisesti niistä kaikista hyvin toimivista ja hienoista asioista, joihin arjessa on törmännyt. Liian harvoin kehutaan… yleensä vaan valitetaan!

Eilen vietin muutaman hetken Porvoon päiväsairaalassa ja mietin taas kerran, mistä ne ihmiset ammentavat ne voimat, millä jaksavat …joku vuosi sitten olin muutaman päivän sisällä Porvoon sairaalassa ja silloinkin tein havainnon, että yhtään tiuskaisua, yhtään kireää sanaa henkilöstön suusta missään vaiheessa kuullut, vaikka huoneessanikin oli melko hankala tapaus, jonka kanssa oma pinnani olisi varmasti ollut koetuksella. Lisäksi kaikki keskinäinen kommunikointi henkilökunnan kesken oli sellaista mukavaa, hymyn saattelemaa jutustelua, joka pisi minut miettimään, että siellä oli selvästi  joku erilainen tapa johtaa tai tapa tehdä työtä… tai molempia. Vielä en ole keksinyt, mikä siellä on se ratkaiseva ero…

Isäntä, joka on usein joutunut olemaan kuskina minun sairaalassa käyntieni aikana, on parina viimeisenä kertana  kiukutellut sairaalan parkkisysteemiä, joka yks kaks vaihtui jollekin firmalle valvottavaksi ja se aiheutti sen, että mies, joka on inhoaa kaikkia masiinoiden kanssa touhuamista, sai hepulin, kun parkkimaksua ei voinut maksaa pelkillä kolikoilla, vaan mukaan oli naputeltava myös auton rekisteritunnus. Ja sehän nyt ei tietysti mielessä pysynyt, vaan aina piti yrittää saada auto parkkiin niin, että näki sen tunnuksen. Tämä aiheutti tietysti miehelle stressin koko sairaalakeikalle ja hän olisi varmaan jättänyt sen kokonaan väliin, mutta ei kehdannut sanoa minulle, että aja itse ja maksa parkkimaksusi itse …No, tänään minä sitten ehdotin, että ajetaan ensin sille parkkiautomaatille ja maksetaan se maksu ja heität sitten minut siihen oven eteen, jos parkkiruutu on niin kaukana, etten halua/jaksa kävellä. No, hänen mielestään ehdotus oli hyvä ja niin tehtiin. Siinä minä sitten seisoin tavailemassa pysäköintimittarin tekstejä… maksaa voi näköjään vaikka millä… kännykällä, jollain puhelinsovelluksella ja myös kolikoilla… missään ei kuitenkaan haluttu enää rekisterinumeroa! Eli olivatkin nyt muuttaneet systeemiä.- Minäkin siitä vähän aikaisemmin pinnaani polttelin… lähinnä siksi, että mielestäni se hipoi jo identiteettisuojan loukkaamista… mitä ihmettä joku parkkifirma tekee sillä tiedolla, kuka sairaalassa käy?!  Eihän niin yksityiset asiat voi kuulua parkkifirmalle?!! Taustalla oli toki sekin, että käyttämätöntä pysäköintiaikaa ei voinut siirtää toiselle, kun oli se  rekisteritunnus… älytöntä kyyläämistä kuitenkin! Mutta nyt se siis olikin historiaa! Hyvä niin!  Ja maksutavat, jotka nyt ovat mahdollisia sopivat varmasti kaikenlaisille ja kaiken ikäisille ihmisille. Hyvä muutos! Kiitos!

Sisällä päivässairaalassa ihmettelin taas, miten herttaisia ihmiset olivat. Kaikki eteni todella hyvässä järjestyksessä, ilman minkäänlaista hässäkkää… hoitaja tiesi tarkalleen, mitä piti tehdä ja jutteli siinä minua toimenpiteeseen valmistellessaan niitä, näitä ja huolehti, että minulla oli kaikki hyvin. Siinä oli hyvä ja turvallinen olotila kaiken aikaa. Ja taas mieleeni tuli se vanha juttu, että  mikä täällä on eri tavalla kuin monessa muussa sairaalassa??! – Olin pari vuotta sitten pienessä operaatiossa kolmoissairaalassa Meilahdessa, missä kirurginen osasto toimi myös esimerkillisesti ja hienosti, mutta sitten osastolle tultuani kaikki, mikä voi mennä pieleen, myös meni pieleen ja hoitajille oli tärkeintä jutella omista vapaa-ajanjutuistaan keskenään viron tai venäjän kielillä, mutta potilaalle unohdettiin kertoa, ettei lääkäri tulisikaan katsomaan häntä ennen kotiin lähtöään, vaikka potilasta oli kehotettu olemaan sängyssään… edes vessaan ei saisi mennä, ennen kuin lääkäri olisi käynyt…. 

Porvoosta ei koskaan ole tullut mieleeni tehdä minkäänlaista valitusta. Yhtään hapannaamaa tai ikävästi käyttäytynyttä ihmistä en ole siellä tavannut.  Ja olen kuitenkin näiden Sipoon vuosieni aikana jonkun kerran heidän kanssaan ollut tekemisissä… Ihan vaan vinkkinä jollekin alan ihmiselle: kannattaisiko tehdä joku tutkimus, miten Porvoon sairaala eroaa  muista sairaaloista. Jotain periaatteellista eroa siellä on pakko olla kun se näkyy niin selväsi asiakkaalle!

Myös Sipoon terveysasema Nikkilässä ansaitsee kehumiset. Siellä toimii hyvin myös asenne: yhteispelillä se sujuu. Joskus olen jostain lukenut, että myös tyytymättömiä asiakkaita on ollut, mutta itse olen aina saanut todella hyvää ja asiallista palvelua ja myös hoitoa, kun olen sitä tarvinnut. Ja isäntäkin sai akuuttiin hammasongelmaansa avun muutaman tunnin sisällä! En vaan voi valittaa!

Aloitan hiljalleen valmistelut Aarreaittani tämän syksyn joulunalustapahtumiin:  30.11, 1.12 ja 6.12. pidettäviin ” Avoimiin oviin”.   Lisätietoja saat kotisivuiltani www.titanpuoti.fi. Tervetuloa piipahtamaan!