27. loka, 2020

Lintuolkkari kasvaa

Aika pitkään sitä lintuolkkaria olen jo suunnitellut, nyt se alkaa hiljalleen hahmottua, vaikka ei vieläkään ole valmis… tuskin koskaan valmistuukaan, kun mieleen putkahtaa aina jotain uutta  kivaa. Mutta niin kai se onkin, että kaiken pitää kehittyä ja  uusiutua aika-ajoin, joten ei huolta, tässä se kuitenkin nyt aloittelee ensimmäistä talveaan.

Lintuolkkarin suosio kasvaa päivä päivältä. Melkein joka päivä sinne ilmestyy joku uusi laji. Pari päivää sitten fasaanit tulivat aamiaiselle ja nyt ne ovat jokapäiväisiä vieraita. Oravien lukumäärä on nyt  kaksi entisen yhden kurren sijaan. Käpytikkakin on tullut nakuttelemaan pihapölliä ja käy aina välillä täydentämässä aterioitaan lintulautojen auringonkukansiemenillä.  Pitkä putki pähkinärouhetta kestää reilun vuorokauden tyhjentyä.. pitää vissiin hiukkasen ruveta säännöstelemään, jos aikoo itsellekin vielä ruokaa saada… pähkinärouhe kun ei ole ihan halpaa vierasvaraa.. Pitäisiköhän ottaa tavaksi lintuolkkarin ”karkkipäivä” viikonloppuna? Tuntuu, että pähkinät ovat ehdottomasti suosituinta purtavaa kaikille olkkarissa viihtyville.  Mustarastaille, joita on yleensä pihassa 5-6 kappaletta, olen tarjonnut siementen ja pähkinöiden lisäksi rusinoita  ja kuivattujen hedelmien palasia pienistä lasikipoista. Hauskaa seurata, miten kauniisti ne ruokailevat!  Eikä yhtään tunnu olevan mitään keskinäistä kärhämääkään… tai sitten ne ovat samaa perhettä ja sallivat sen takia kaikkien syödä rauhassa ja vapaasti.

Tintit, niin –tali kuin –sinitintitkin ovat olkkarissa enemmistönä ja eivät aina oikein meinaa mahtua samalle laudalle syömään. Olin joku aika sitten jo vähän huolissani, kun sitä yhtä, Töpöksi ristimääni, talitinttiä ei näkynyt moneen päivään. Tänään se kuitenkin oli aamupalalla samaan aikaan kun me joimme aamuteetämme ja se pyrähti useamman kerran  hakemassa evästä ikkunan edessä olevalta lintulaudalta. Tein myös havainnon, että sen pyrstösulat ovat alkaneet kasvaa! Eihän se pyrstö vielä oikein pyrstöltä näyttänyt, mutta alussa oli kasvu… sitten sitä ei kohta enää erota muista tinteistä… mutta eipähän sitten ole niin helposti saalistajankaan havaittavissa!  Ja se on edelleen ihan super-nopea. Kyttäsin puhelimen kameran kanssa varmaan 10 minuuttia, että olisin saanut siitä kuvan, mutta ei onnistunut! - Toisaalta se on vaan hyvä… eipähän ole helppo saalistettavakaan. Ehkä se juuri siksi  onkin menettänyt vain pyrstösulat, eikä henkeään…

Pikkuvarpuset, joita asustelee lintuolkkarin Norjan angervossa, ovat rohkaistuneet hakemaan evästä kaikista tarjolla olevista ruokintapaikoista, kun ne aikaisemmin keskittyivät vain pensaan reunassa olevaan lintulautaan. Muutaman kerran myös viherpeippoja on käynyt nyt laudalla, mutta aika harvakseltaan. Tiklit sen sijaan loistavat edelleen poissaolollaan. Ilmeisesti ojien reunoilla on vielä runsaasti ohdakkeita ja siemeniä niissä.

Harakat, 2 kpl vierailevat jonkun kerran päivässä olkkarissa. Fasaanit tuntuvat pitävän ne ojennuksessa, vaikka ovatkin nuoria lintuja. Tänään oli ihan pakko nauraa, kun fasaani käänsi pyrstönsä, niin harakka heti hyppeli lähemmäs ruoka-astiaa, mutta kun  fasaani kääntyi, harakka löysi heti siivet ja hyppäisi sivuun ihan muina miehinä.  Varikset ja naakat ovat ilmeisesti vaihtaneet jo maisemaa etelämmäs, koska kumpiakaan ei ole olkkarissa näkynyt.

Koronatilanne tuntuu ainakin näin sivusta seuraamalla hiukan helpottaneen. Hyvä niin. Eihän tämä kivaa ole kenellekään, vähiten niille, jotka joutuvat olemaan neljän seinän sisällä viikkokausia.. Ja niin vaan kävi itsellenikin, että juuri kun olin kehunut, että  huomioin yksinäiset ihmiset ympärilläni edes soittamalla tms. niin johan vaan unohdin yhden ihanan ihmisen syntymäpäivän! Sitä ei ole tapahtunut hänen kohdallaan vielä koskaan, mutta niin vain  lauantaina huomasin, että ”se meni jo!”.  Harmittaa  niin vietävästi! Toki minulla oli itselläni aika hektinen tilanne, mutta silti. Ei vaan saisi unohtaa! No,  vastaisuudessa pitää olla tarkkana! Kai sitä on oltava joskus armollinen itselleenkin, kun mokailee..? 

Niin se vaan on Halloween siirtynyt kuin huomaamatta suomalaistenkin koteihin. Olin aika yllättynyt, kun viikonvaihteessa kaupassa käydessäni erilaisia kurpitsoja ja ennen kaikkea haamuja, hämähäkkejä ja muuta rekvisiitaa oli osa kaupasta pullollaan. Mihin niitä kaikkia tarvitaan?! Ja missä niitä taas vuosi säilytellään? - Vai onko se niin kertakäyttötavaraa, että se hävitetään heti juhlien jälkeen läheisimpään roskikseen?  Toivottavasti ei sentään...