15. joulu, 2020

Joulunaluskiireitä

Viime viikolla laitoin postiin ne muutamat joulukortit ja-kirjeet, jotka tänä vuonna ajattelin laittaa. Tosin niitä lähti sitten kuitenkin enemmän kun olin ajatellut. Huomasin nimittäin osoitelistaani selatessani, että meillä olikin aika paljon niitä ystäviä, jotka eivät somea käytä. No, nyt se on tehty ja loppuja muistan sitten joko puhelimella tai somessa . Pääasia kai kuitekin on, että muistaa jotenkin. Toistaiseksi ei ole myöskään itselleni tullut mitään joulukorttitulvaa. Naapuri oli laittanut postilaatikkoon todella kauniin kortin ja sitten vähän yllättäen saimme joulukortin postinkantajalta! - Alkaako posti nyt tällä tavalla antaa sivustatukea postinjakajille? Vai mikä idea tämä on. En nimittäin oikeasti tunne koko postiljoonia. Käsittääkseni sitä pientä pakettiautoa ajaa milloin kukakin. No, ihan oli kiva korttikin, joten ei valiteta, mitä nyt hiukan ihmetellään.  Yhtenä päivänä isäntä oli juuri lähtenyt lenkille koiruuden kanssa, kun ovikello soi ja oli ihan pientä, etten kiljunut oven läpi, että mikä unohtui. Menin kuitenkin ovelle ja hupsis, siellä oli yhden naapurimme todella mukava pariskunta hirveän ison kukkapaketin kanssa. Eli siinä tuli jo ensimmäinen joulukukka! Tunsin itseni pikkuisen vaivaantuneeksi. Tuntui, etten ole mitenkään ansainnut sellaista muistamista. Olen tämän sairasteluvuoteni aikana ollut kaikkea muuta kuin ihana naapuri! Jo pelkästään yhteydenpito on ollut tänä vuonna surkeaa. Tietysti tämä koronakin on lisännyt välimatkaa ja hankaloittanut kaikkea, mutta kuitenkin… No, pakeissa oli tanakka amaryllis, jonka väristä en ole vielä ihan varma. Näyttää aika vaaleanpunaiselta… jos se on sitä, niin hyvin osuivat. Näin varmaan vasta viime vuonna sellaisen todella kauniin vaaleanpunaisen amarylliksen, jota jossain ihastelin. Sunnuntaina oli Lucian päivä ja ruokatilan isolle pöydälle ilmestyi taas, niinkuin joka vuosi, kaunis Luciakulkue kynttilöineen.

Omat jouluvalmisteluni ovat ihan loppusuoralla. Sain rakenneltua Titanpuodillekin oman , A4 kokoisen seinäkalenterin. Puoi vuotta allakkaa kummallakin puolella. Riittää hyvin vähän suunnittelmaan asioit eteen päin. lisäksi pari pientä kakkua muhii jääkaapissa ja pipareiden leipominen on vielä edessä. Olin ajatellut leipoa niitä itsenäisyyspäivänä, mutta en siten enää jaksanutkaan.  - Siihenkin on iän myötä totuttava, että ei vaan jaksa enää tehdä kaikkea, mitä nuorempana teki. Nyt on osattava olla armollinen myös itselleen. Jos ei jaksa, niin ei jaksa.—Sitä paitsi, mikä pakko jouluna on muka raataa itsensä näännyksiin? En ymmärtänyt sitä nuorempanakaan, enkä edelleenkään ymmärrä. Joka     ikinen joulu on tullut ja myös mennyt ilman, että omat tekemiseni olisivat siihen jotenkin vaikuttaneet.

Saunan stailaukseni sain tehtyä jotakuinkin suunnitelmien mukaisesti, mutta esittelen sen teille vasta seuraavassa tiistaikirjeessä, koska silloin se on jotenkin ajankohtaisempi, kun valtaosa ihmisistä muuallakin valmistautuu joulusaunaan. Saunahan on meille suomalaisille melkein pyhä riitti. Itse en haluaisi elää ilman saunaa… ja olenkin kauhulla kuunnellut , miten useissa taloyhtiöissä on saunavuorot peruttu koronan takia. Tuntuu omituiselta ajatella, että saunaan ei voi mennä , kun voi saada tartunnan… mehän olemme tottuneet pitämään saunaa yhtenä hyvän terveyden lähteenä! Ellei sauna, viina ja terva auta, on tauti kuolemaksi sanoi vanha kansakin! No, eihän nykyään muutenkaan mihinkään voi enää luottaa, niin ei kai vanhoihin totuuksiinkaan?! Eihän nykyisin edes ministereiden enää tarvitse noudattaa lakeja, rivikansanedustajista puhumattakaan.. mutta tavallisen kansan oletetaan noudattavan milloin mitäkin poliitikkojen päätöksiä, jotka voivat vaikuttaa yksittäisen ihmisen elämään myrkyn tavoin.. ajattelen tässä nyt ensisijaisesti vanhuksia ja vaikeasti vammaisia tai muistisairaita, joiden sosiaaliavut on taas rajattu koronan takia olemattomiin. Kukahan siitä ottaa vastuun kantaakseen, ettei omaishoitaja saa yhtään ainoaa vapaapäivää, eikä toisaalta hoidettava pääse kaipaamaansa päiväkerhoon, kun kaikki on taas peruttu! Mitä, jos hoitajan pinna katkeaa ja mielenterveys pettää? Vai onko tässä ajateltu vaan henkilökunnan jouluvalmisteluja ja ehkä mahdollistaa heidän lomansa joulun aikana?! Hyi minua, nyt olen tuhma! Pukki ei tuo lahjoja tuhmille tytöille, eikä pojille !

Ai niin, muistithan, että nyt tiistaina olen luvannut olla kotosalla, jos joku haluaa tulla katsomeen jotain pukinkonttiin työhuoneeltani,,,jos en ole siellä, kannattaa tulla soittanaan päätalon ovikelloa jos liikkuu näissä maisemissa!