19. tammi, 2021

Lunta tulvillaan on raikas talvisää

Osa ihmisistä valitti koko joulun tienoon siitä, että täällä etelässä oli taas musta, lumeton joulu. Pakko sanoa, että minä en ole enää vuosiin kaivannut lunta, koska se aiheuttaa vanhoille ihmisille pelkästään lisää vaivaa ja hankaluuksia. Toki myönnän, että lumen tuoma valoisuus on kaunista, mutta jos sen kylkiäisenä saat varoa jokaista askelta pihalla ja kauppojen parkkialueilla ja jos siihen vielä lisätään kova pakkanen, joka hankaloittaa pukeutumista ja hengittämistä, pitää olla jonkinasteinen masokisti, jos lunta ja pakkasta vanha ihminen kaipaa!

No nyt sitä sitten tammikuun kunniaksi saatiin oikein roppakaupalla viimeviikolla. Sekä lunta, että pakkasia. Isäntä teki kahtena päivänä ihan täyden työpäivän tuossa pihalla lumitöiden kanssa ja kun pakkasherra alkoi vielä paukutella nurkissa, oltiin vaikeuksissa koiruuden kanssa. Eikä meidän koira ollut ollenkaan ainoa, joka kärsi liiasta lumesta ja paukkupakkasista. Kun ei ressu löytänyt oikein edes paikkaa tarpeilleen ja sen lisäksi tassut palelivat. Eikä se päässyt edes kunnon lenkeille noina päivinä.- Eipä silti, ei se itsekään halunnut oikein ulos mennä.

No nyt tilanne on se, että täällä etelässä lumen syvyys on kaikkein suurin! Vantaalla yli puoli metriä, eikä se meilläkään paljoa siitä jää.

Onneksi nyt saatiin pieni hengähdystauko, että ehtii taas kroppakin vähän levätä, kun isoja sateita on luvassa vasta parin päivän päästä! Siispä mekin lähdimme heti ensimmäisen mahdollisuuden ilmaannuttua käväisemään pikaisesti mökillä. Vietiin vähän linnuille ruokaa ja tsekattiin, että paikat ja laitteen on kunnossa. Kaikki oli ok. Osa siitä on oivan auramiehen, Saulin ansioita. Hän hyvin ja tunnollisesti  katsoo, että tulemme milloin tahansa mökille, tie on aina aurattu ja pääsemme vaivattomasti mökkiin. Pari -kolme metriä meille jää itselle lapioitavaa, mutta se on pikku juttu, kun tie ja piha muuten on aurattu.  Ihanaa, että tuollaisia, tunnollisia ja kunnollisia ihmisiä on olemassa!

Päiväretki mökille oli maanantaina todella hieno. Pikkuisen jos aurinko olisi vielä kurkistanut, se olisi ollut ihan täydellinen. Mutta hyvä näinkin. En muista, koska maisema olisi ollut niin täynnä toinen toistaa hienompia, huurteisia puita ja pieniä pensaita, joiden oksat törröttivät paksuina ja pörröisinä tien reunoissa.

Kameralle olisi ollut enemmänkin käyttöä, mutta kun päivän pituus oli tänään vasta 6h 49 minuuttia, ei vaan ollut aikaa tarpeeksi. Monen monta suorastaan huumaavan kaunista näkymää silmäni kuitenkin ehtivät ahmia… joten  retken yhteenvetona voi sanoa vaan, että on tämä maailma kaunis, niin huikean kaunis. Mökin pihassa pupun jäljet ja kauriin jäljet kertoivat omaa kieltään siellä vallitsevasta rauhasta. Kaiken lisäksi lintujen ruokintapaikallakin oli vielä pikkuisen evästä jäljellä ja saatoimme huokaista helpotuksesta, että pikkuiset ystävämme ovat kestäneen taas yhden pätkän kovaa talvea hyvin. Pikkulintujen lisäksi siellä näytti viihtyvän myös yksi mustarastas.

Kotona minun huushollin liiasta tavarasta raivaamiseni jatkuu ja jatkuu.. Päätin tyhjentää kovalla kädellä myös varastossa olevia tauluja. Osa on omia töitäni ja osa meille jostain syystä tulleita tauluja, joille ei enää ole riittävästi seinätilaa. Eli nyt lähtee edullisesti ja osa varmaan ihan ilmaiseksikin… ilmoittelen tauluista torilla, mutta  informoin niistä myös täällä kotisivuilla osastossa ”Kiertoon”. Nyt tässä ensimmäisessä erässä on ilmoitettu 4 taulua. Kaksi tosi, tosi vanhaa maalausta taiteilijalta A. Kivinen. Ne ovat jostain 1900-l ihan alusta, ja yksi tosi hieno taulu kulmatakasta tuvassa… sekin on jonkun oikean taiteilija työ, en vaan saa signeerauksesta selvää. Muistan vaan, kun äitini osti sen ja kertoi silloin taiteilijastakin jotain… mitä minä en tietenkään lapsena mieleeni pistänyt.. Sitten se neljäs työ on oma maalaukseni, jonka tein meidän lumikeijusta silloin kun hän oli n. 5-6v. Näiden taulujen osalta otan vastaan tarjouksia n. viikon ajan ja sitten katsotaan, miten käy. Jos ne eivät tee kauppaansa, minulla on varattuna kalenteriin jonkinasteinen  myyntitapahtuma huhti -toukokuun vaihteen tienoille. Silloin yritetään uudestaan löytää kotia osalle tauluista. Mutta kannattaa käydä kurkistamassa täällä kotisivuilla, jos tauluille on tilaa sinun kotonasi ja joku erityisesti kiinnostaa! - Nopeat syövät hitaat!

Huomiselle on taas tulossa lumisateita, joten varaudutaan taas kotoiluun ja lumitöihin. - No, eipähän ainakaan korona nurkissa kurkistele, kun omissa ympyröissä vaan puuhastellaan… muistetaan kuitenkin kilauttaa aina joskus jollekin kaverille, jolla ei ehkä ole kädet niin täynnä työtä, kuin omakotiasujilla lumisateella!