18. touko, 2021

Olihan tornado!

Viime viikonloppuna meillä tapahtui jotain, mitä ei vielä koksaan ennen  ole tapahtunut. Meille tuli mökille siivooja, joka teki mökille oikein kunnollisen kevätsiivouksen! Kuten moni seuraajistani tietää, viime vuosi oli elämäni varmaan rankin vuosi ihan terveyden näkökulmasta ja se aiheutti sen, että reiluun vuoteen en ole saanut tehtyä mökillä asioita, jotka aina ennen on jossain kohtaa kesää hoidettu. Isäntä on jollain lailla hoitanut ulkojuttuja, mutta ikkunat ovat olleet kaksi vuotta pesemättä ja kun maalla ollaan, niin niihin kertyy luonnon omia tuotteita, kärpäsiä, hämähäkinseittejä, lintujen sulkia ja ötökkää jos jonkinlaista ikkunan pokiin, nurkkiin ja väleihin… ja minua ne tietystí ovat nyppineet joka kerta, kun siellä on piipahdettu. Niinpä sain lopulta kysytyksi iki ihanalta siivoojaltani, olisiko mitenkään mahdollista lähteä tekemään keikka mökille. Se onnistui! Eihän se meidän mökki mikään palatsi ole, mutta kun olohuoneen kolme ikkunaa ja keittiön ja makuuhuoneen ikkunat ovat kaikki kolminkertaisia, niin pesupintaa kertyy niistä jo ihan mukavasiti ja kun siihen lisätään saunan, vessan eteisen ja pesuhuoneenpikkuikkunat ja lasitetun terassin 8 isoa ikkunaa ja oviaukon liukuovet, niin kyllä siinä pesemistä riittää!

Minun tehtäväni oli ruokahuolto ja kahvitus ja sen lisäksi keräilin isoon muovikassiin  kaikki pyyhkeet ja makuuhuoneen verhot ja toiseen kaikki pienemmät matot. Toin ne sitten tänään mukanani kotiin pesuun ja arvioitavaksi, käytetäänkö niitä siellä vielä jossain tai onko tullut luopumisen aika joillekin matoille..

Ikkunat olivat siivouksen keskeisin asia, mutta niiden lisäksi suurin osa mökin sisätiloista imuroitiin ja  pölyt pyyhittiin suht huolellisesti. Lopuksi vielä lattiat pyyhittiin kostealla.

Siivouksen päätteeksi isäntä lämmitti saunan ja siivooja pääsi kuuraamaan vielä itsensä putipuhtaaksi urakan jälkeen.. Se tuli tarpeeseen tällä kerralla sekin. Heillä oli nimittäin kotona menossa putkiremontti ja käytössä vain pieni käsisuihku. Joten  juuri nyt omankin puhtauden ylläpito vaati tavallista enemmän järjestelyjä, joten tuntui hyvältä, että voi omalta pieneltä osaltaan pikkuisen helpottaa hänenkin asiaansa, kun hän tämän ison urakan kanssa antaa minulle raikkaan ja hyvän tuoksuisen vapaa-ajan kodin Talman kodin lisäksi!  - Myöhään meni, mutta hienoa jälkeä tuli. Nyt on ihanaa mennä mökille, kun todella kaikki on pitkästä aikaa tosi siistiä… Heti kun tultiin sieltä kotiin, alkoi mieli tehdä takaisin…!

Sunnuntai päivä minulla menikin sitten sellaisessa hölmöilyssö, ettei paremmasta väliä! Päätettiin poiketa pitkästä aikaa vilkaisemassa isännän sukulaista, joka viettää mökkikesää samassa suunnassa, Someron nurkilla. Ensin hölmöilin minä ja sitten auton navigaattori sekoili niin perusteellisesti, että  oli jo vähällä etten repinyt sitä irti kojelaudasta ja osoitellut someron sinisorsia!  Kaikki sai alkunsa siitä, että navigaattori teki perusteellisempaa työtä kuin olin odottanut, eli ohjasi meidät pienelle sivutielle, joka ohitti Someron kokonaan. Se ei tietysti minulle sopinut, kun olin ajatellut napata mukaani jostain kaupasta edes kahvipaketin tai kukkasen tuliaisiksi. Käännyttiin siis takaisin ja ajettiin sinne Somerolle. Kävin Someron Lidlissä, pakkasin tavarat kassiin ja kipitin autoon ja matka jatkui.  Heti ensimmäisessä risteyksessä navigaattorin naisihminen sanoi tiukasti, että käänny heti oikealle. Ihmettelin, kun omasta mielestäni suunta olisi pitänyt olla suoraan yli ja pari kilometriä ajoa… No, toteltiin navigaattorinaista. Kilomtrejä alkoi kertyä siinä tahdissa, että aloin ihmettelemään, ettei se mökki nyt sentään näin pitkällä pitänyt olla… Pyysin isantää ajamaan bussipysäkille, että katsoisin kartasta, mikä nyt on hullusti. Tutkailun lopputulos oli, että navIgaattorI ohjasikin meitä saman nimiselle kadulle, joka osoitteen piti olla, mutta paikkakunta olikin muuttunut Lohjaksi!  Ei kun hakemaan uusia ohjeita! Mutta se nyt ei ollutkaan ollenkaan yksinkertaista. NAvin kirjoimet olivat kummasti muuttuneet  jollekin muulle kielelle, kuin meidän aakkosille!. Mistään en saanut muutettua! Lopulta käännyttiin takaisin ja jatketiin mökin etsimistä meikäläisen korvien välissä olevan navigaattorin avulla. Jossain viheessa totesin, että pitää varmaan soittaa isäntäväelle, että ollaan me edelleen tulossa.

- Missä puhelin?  Apua, ei ole puhelin kyydissä ollenkaan!  Se oli jäänyt Lidlin kassalle! Ja me oltiin jo kaukana Somerosta. Eihän siinä auttanut, kuin palata takaisin. Onneksi puhelin oli tallessa kassalla ja kotelossa oli myös kaikki maksukortit ym. Joten loppu hyvin, kaikki hyvin! Pitää  vaan olla tarkkana kuin porkkana jatkossa.—Aina ei ehkä löytäjä olekaan rehellinen… ja silloin taatusti harmittaisi! Eihän puhelimella toinen mitään tee, kun se on aina pinkoodin takana, mutta korttien kuoletus olisi ollut jo tosi ikävää puuhaa!

Kyllä me lopusta sukuloimaankin pääsimme, mutta aika rasittava reissu se kyllä oli.

Me lähdettiin mökiltä kotimatkalle vasta eilen. Paluumatka ajettiin niin hurjassa vesisateessa ja ukkosmyräkässä, että naureskeltiin, että siitä onkin todella paljon aikaa, kun vastaavassa myräkässä on viimeksi ajettu! Vaikka meidän katumaasturi ei ihan lilliputti ole sekään, niin ajoittain oli ihan täysi työ pitää auto tiellä  Tuulikin otti välillä niin hankalasti auton, syleilyynsä, että ihan sydän jyskytti muutaman ylimääräisen kerran, kun yllättäviä siirtymiä tuli tahattomasti kaistan sisällä ja pikkuisen ulkopuolellekin!

Kotona oli tulppaanit poissaollessamme mönkineet esiin piiloistaan ja nyt piha on tosi kaunis. Toivottavasti huomenna on vähän valoakin, niin saisi kivoja kuvia .