11. tammi, 2022

Halaus

Uusi vuosi toi tullessaan pysyvän lumen koko maahan. En ole talven ihailija, mutta pakkohan on kuitenkin myöstää, että lumi lisää valoa ja kauniina pakkaspäivinä maailma on todella kaunis pörröisine puineen ja hangella kiiltelevine timantteineen.  Edelleen koronahelvetti jatkuu. Rajoituksia tulee ja menee niin, ettei tässä tavallinen ihminen kohta enää tiedä, mitä pitää ja mitä missään nimessä ei saa tehdä. Mielikuvituksen käyttöä kaikenlaiset määräykset eivät kuitenkaan voi estää.  Yhtenä aamuna, lumisateisen yön jälkeen törmäsin somessa  kuvaan, joka oli ihan pakko kaapata. Se osui ja upposi suoraan minun sydämeeni. Nyt harmittelen vaan sitä, että en huomannut ottaa ylös kuvaajan nimeä. Tämän hienon lumiukon tekijä ja kuvaaja eivät kuitenkaan ilmeisesti olleet sama henkilö.  Se, miksi tämä kuva tuntui juuri nyt niin oikeasta, oli , että olin juuri muutamaa päivää aikaisemmin lukenut juttua Aina- karhusta, joka ei osannut mennä talviunilleen vaan jolkotteli milloin missäkin hyvin epäkarhumaisesti. Ja toisaalta siksi, että kun koronan takia ihmisten  halauksetkin ovat nykyisin vaan virtuaalihaleja, tuntui hauskalta, että joku piristi ulkona liikkujien mieltä tällaisella hauskalla karhulumiukolla… itse olen jo monena talvena haaveillut tekeväni omalle pihalle johonkin kohtaan, ehkä portille, jonkun hauskan lumiteoksen ihan vaan omaksi piristykseksi ja ohikulkijoiden riemuksi, mutta oma kunto ei vielä ole kestänyt niin isoa ponnistusta ja kun tuo minun aisaparini ei tippaakaan ymmärrä tämän tapaista huumoria, se on vieläkin tekemättä,… mutta ehkä joku päivä sen saan aikaiseksi! Tällaiset naLLet esimerkiksi meidän hopeapajukujalla puita halailemassa olisi aika hauska näky! Tai sitten voisi tehdä vähän eri hahmojakin.. kasvankohan minä koskaan aikuiseksi?! Villi veikkaus: en kasva. Perustelutkin sille on: vuosia sitten yhdellä kurssilla ohjaaja kysyi minulta, miten haluaisin vanheta. Hetken mietittyäni vastasin, että niin, että kun tästä maailmasta pois muutan se viimeinen jekku  paljastuisi vasta sen jälkeen… no, ihmisillä on erilaisia tavoitteita elämälleen…

Heti näin vuoden alussa meillä on ollut yksi todella kiva asia seurattavana: Pieni palleroinen, pulleroinen Laava-koiranpentu on matkannut Palman saarelta kotiinsa, Vuolenkoskelle. Viimeisin videopätkä kertoo, miten se suhtautui aivan uuteen elementtiin, lumeen.  Ihanaa katseltavaa… muistan aina sen kevään, kun edellinen koiramme Tito oli pieni… se oli syntynyt marraskuussa ja tutustunut lumeen ihan vauvana. Siitä seurasi, että  kun lumet sulivat, ongelmaksi muodostui pissipaikan löytäminen… kun ei ollut sitä lumikasaa! Ja toisaalta sitten aitapensaassa sirkuttavat varpusen ja talitintit olivat niin mielenkiintoisia tuttavuuksia, ettei pihastakaan oikein voinut mihinkään pitemmälle mennä… muistan, miten elin sen kevään itsekin ihan uusin silmin maailmaa katsellen. Pentu huomasi huikean määrän asioita, joihin itse olin jo niin tottunut, etten enää noteerannut… jokaiselle tekisi hyvää  joutua silloin tällöin katselemaan maailmaa jonkun pennun tai lapsen silmin. Paljon kivoja asioita tulisi havaittua… tämän koronaeristysvimman yms. Takia tällainen asioiden uudelleen näkeminen voisi muutenkin olla hyvä juttu… onkohan se syynä siihen, että korona-aikana ihmiset ovat melkein urakalla hankkineet lemmikkejä.. kissoja ja koiria..?

Nyt kun kolmas vuosi koronaa on alkanut ja tautiluvut räjähtäneet ihan silmille, on alkanut mietityttää, että onko tässä enää mitään järkeä. Koko yhteiskunta on ihan halvaantunut. Minä nyt viimeksi yleensä mietin rahaa ja sen merkitystä, mutta kun näkee, miten yritykset toinen toisensa jälkeen pistävät lapun luukulle, alkaa väkisin miettiä, mikä on järkevää, mikä ei. Olen tähän saakka suhtautunut rokotteisiin ja muihin varotoimenpiteisiin mielestäni ihan asiallisesti, mutta hiljalleen alkaa tulla uskon puute. Ja toisaalta, ainahan flunssiin on joitain ihmisiä kuollut… jos tämä viimeinen variantti ei  ole yleisesti vakava ja sairaalahoitoon johtava, miksi tarvitaan lisää rajoituksia ja neljännestä rokotteestakin jo puhutaan?  Eikö selvintä olisi vaan sairastaa se lievä muoto ja sitten pöpö vähitellen kuolisi.. .tai muuntuisi taas seuraavaksi vuodeksi johonkin muotoon… mutta yhteiskunta pysyisi auki ja ihmisillä säilyisi työpaikat ja yrittäjät saisivat vuokransa ym. maksettua? Jotenkin nyt alkaa mennä nämä touhut aika käsittämättömäksi. Juuri äsken bongasin jostain otsikon, että Prinsessa Victorialla on todettu jo toinen koronatartunta! JA takana on hänelläkin kuitenkin jo 3 rokotusta! Mielenkiintoista olisi nähdä ajassa vaikka 10 vuotta eteenpäin… mitä tästä koronasta silloin sanotaan?! No, ken elää, näkee.

Olin ajatellut, että tällä viikolla pitäisi taas lähteä piipahtamaan mökillä. Mutta jostain syystä kaikki energia tuntuu valuvan ties mihin, joten saas nähdä, tuleeko lähdettyä. Kaiken lisäksi eilen, kun ajettiin Porvoossa, todettiin, että bensan hinta alkaa olla kipurajan ylittänyt: yli 2€ litra! Tässä asiassa en voi mitenkään hyväksyä tällaisia päätöksiä, vaikka oma auto onkin hybridi, eikä hirveästi kuluta, mutta  mietityttää niiden ihmisten elämä, joilla on pitkä työmatka, eikä ole isopalkkainen. Jos työmatkat nielevät ison palan tuloista, alkaa miettiä, missä kulkee raja, milloin työnteko kannattaa lopettaa ja jättäytyä sossun armoille… Tällainen hölmöläisten homma on omiaan  passivoimaan ihmisiä, kun tällaisena rajoittuneisuuden aikana pitäisi  päinvastoin ylläpitää yrittämistä ja toimintaa! Mutta tämä hallitus nyt on mitä on… pelkkiä ideologioita toteutetaan, mutta ihmisistä viis veisataan! Sekin, että Helsingissä iso osa Hämeentiestä on nyt autoilijoilta kielletty paikka, joka on pyhitetty jalankulkijoille ja pyöräilijöille, on saanut suorastaan surkuhupaisia piirteitä: mummut työntelevät rollaattoreitaan keskellä katua, kun jalkakäytäviä ei ole aurattu lumesta. Ja mitä tekevät pyöräilijät? Joutuvat jättämään pyörät kotiin, kun pyöräteitäkään ei aurata! Miksi niitä on rakennettu kadut täyteen, jos niistä ei huolehdita? Pyöriin liittyen viimeaikoina on  noussut esiin toinenkin ongelma, jota ei ole huomioitu nykyrakentamisessa: Kerrostaloissa ei ole paikkaa pyörille! Ns. pyöräkellareista varastetaan pyöriä jatkuvasti, eikä poliisilla ole resursseja puuttua asiaan, eikä selvittää varkauksia mutta ihmisillä on enemmän ja enemmän hyvin varustettuja sähköpyöriä nastarenkaineen kaikkineen. Seuraus on, että pyörä viedään sisälle asuntoon! Tai omalle parvekkeelle… kun sitten 3-5 henkinen perhe pyöräilee, onkin kodit täynnä kummallisia, sinne kuulumattomia sisustuselementtejä! Olisi korkea aika rakennussuunnittelussa ottaa huomioon oleelliset elämäntapamuutokset joita nykyinen politiikka on aiheuttanut ja rakentaa jokaiseen huoneistoon yksi huone varastoksi!  Mars piirustuspöydän viereen arkkitehdit ja suunnittelijat!