8. helmi, 2022

Lokki

Istun työhuoneessani ja kuuntelen taustalla soivaa musiikkia… juuri nyt soi Arja Havakan Lokki. Hän ei ehkä ole ko. kappaleen paras esittäjä, mutta sävelmä on kuitenkin paljon kaikenlaista kivaa mieleen tuova ja haluaisin viipyä sen tunnelmissa vaikka vähän pitempäänkin… kesä… meri… lokkien kirkuna ja suolainen merituuli… Kyllä musiikilla on iso merkitys elämässä! Ihanaa, että olen taas löytänyt sen takaisin elämääni!  Lokista tuli mieleeni, että ostin siihen menossa olevaan projektiini liittyen itselleni kattoon ripustettavan  Lokin. Yksinkertaisen selkeä lamppu! Ja antaa aika kauniin valon huoneeseen. Eikö vain?

Viikonvaihteen lumimyräkkä aiheutti kaikenlaista pientä harmia… isäntä melkein asui pihalla koko viikonlopun. Edes syömään ei oikein saanut herraa tulemaan kun yritti kilpaa lumisateen kanssa lapioida  juuri satanutta lunta pois.– Ihan älytöntä hommaa vanhalle miehelle, mutta kun ei nuorempiakaan näy, niin tehtävä on, jos aikoo jossain kohtaa päästä torpasta uloskin. Käytiin kauppa-asiat hoitamassa perjantaina, kun tieto myräkästä oli jo eetterissä. Kannatti. Nyt on kuitenkin kaapissa ruokaa ja linnuillekin saatiin lintuolkkariin täytettyä lintulaudat, niin pääsevät pikkuisen helpommalla, kun ei ihan umpihangesta tarvitse ruokaansa yrittää saada. Lauantai-sunnuntaiyö oli melkoista sähellystä sähkökatkojen ja discovalojen kanssa. Lopulta valvoin yli neljä tuntia niiden takia.—Toki otin vahingon takaisin nukkumalla kolmisen tuntia aamulla.  Sunnuntaipäivä meni sitten jotensakin vaan haahuillessa kaikenlaisten pikkuasioiden kanssa ja jossain kohtaa istuin vähän aikaa työhuoneessani   tietokoneella tekemässä itselleni  remontti– ym. Muistilistaa. Sen verran on tuo muistini alkanut rakoilla, että ihan kaikki asiat eivät enää pysy mielessä, jos en jostain välillä niitä tarkistele. Toistaiseksi on kuitenkin pahemmilta mokilta säästytty ja aikataulut ovat pysyneet hanskassa.  Pikkuisen ylimääräisiä paineita tulee  siitä, että samaan ajankohtaan tämän ison projektin kanssa sattuu nyt sitten omia hoidettavia asioita… labraa, lääkärin vastaanottoa, silmälääkärissä käyntiä ja ajokortin uusimiseen tähtääviä juttuja… passin pahuskin vanhenee ihan kohta. Kaikki nekin pitäisi hoidella jossain aikataulussa, ettei nyt kuitenkaan enää tarvitsisi autokouluun mennä ! No, kaikki ajallaan. Toivottavasti.

Runebergin päiväkin oli ja meni. Eikä tullut silloin syötyä edes sitä perinteitä Runebergintorttua! Jotenkin se jäi. Kaksi torttua nököttää kyllä jääkaapissa, mutta ei tee mieli. Mikähän minnua vaivaa? Juuri mikään makea ei enää uppoa… ehkä se johtuu siitä, että kun liikkuminen on nykyisin aika minimissä, niin ei sitten lisäenergiakaan ole tarpeen. Mene ja tiedä.

Tuo huikea lumimyräkkä teetti nyt monille kaikenlaista harmia ja haittaa. Täällä Sipoossakin ainakin yhden puutarhan kasvihuonekin kärsi lumimäärästä niin paljon, että osa katosta tuhoutui. Tosi ikävä juttu.  Meilläkin allaskatoksen päälle kertyi huikea kasa lunta ja isäntä jo huolestuneena katseli, että mitenkähän sitä alkaisi sieltä pudottelemaan… minä lohduttelin, että suojaa on luvassa ja silloin se tulee sieltä alas ihan itsekseen, ei tarvitse kun odottaa… ja niinhän siinä kävi. Aamulla, kun katsoin ikkunasta pihalle lumet olivat siirtyneet hyvässä järjestyksessä katoksen taakse maahan. Toivottavasti naapurin kissa ei ollut siihen aikaan joka öisellä tutkimusmatkallaan ja jäänyt alle. Siitä ei nimittäin yhdeksän hengen kanssakaan olisi hengissä selvinnyt… kyllä siinä voimaa ja painoa sen  verran paljon oli.

Tämä päivä hurahtikin sitten siivouksen merkeissä. Niin, siis lähinnä katsellen… Tarja taas ahkeroi ja minä en tehnyt oikein mitään fiksua, ellei kahvin keittämistä ja pienen välipalan junailua lasketa tekemiseksi. Nyt on taas kiva olla, kun kaikki pölypallerot hävisivät Tarjan ahneeseen imuriin ja peilitkin ovat kirkkaina odottelemassa kevätauringon kurkisteluja.

Remonttiprojektiini liittyen, olen viimeaikoina roikkunut melkein työkseni netissä, etsiskelemässä vaikka vallan sun mitä… ja olen tehnyt havainnon, jota en todeksi  olisi voinut uskoa:  kotiinkuljetuksella ja tuotteiden kokoamis/asennus, yms. Hinnoilla tehdään tänä päivänä  varsinaista bisnestä!  Otetaan esimerkki : muuan huonekalu maksaa 496€   Siihen kuuluu aina kotiinkuljetus. Mutta ei, se ei tietenkään ole ilmainen. Siitä velotetaan 74e, mutta siihen hintaan saa vain sen kuljettamisen pihaan. Eli selvyyden vuoksi: tarkoittaa mitä tahansa pihaa… omakotitalon, rivarin tai kerrostalon pihaa. Sen jälkeen saat hoidella sen itse esimerkiksi kerrostalon kolmanteen kerrokseen, miten parhaaksi näet! - No juu, siihen voi kyllä ostaa sisään kannon ja kokoamisen, hintaan 268e! Mööpelille tulee siis tällä systeemillä hinnaksi  856€ !! En ole vielä ehtinyt selvittää, onko tällainen kuljetus-kokoamispalvelu kenties kotitalousvähennyskelpoinen menoerä. Asiaa ei ainakaan mitenkään mainosteta, mutta periaatteessahan se voisi sitäkin olla… sitä avustavaa työnosaa… taidan seuraavaksi kyseiseltä firmalta kysäistä asiaan selvennystä… Kiinnostaa tietää, mihin tällaiset huikeat kustannukset perustuvat. Varsinkin, kun en voi kuvitella, että kyseinen kasaustyö olisi juuri muuta kuin jalkojen ruuvaus paikoilleen ja korkeintaan sohvan selkänojan ´ja istuimen yhdistäminen jollain valmiilla kliksautuksella.  Mielenkiintoiseksi on mennyt tämä maailma  ja lyhyessä ajassa!

Väistämättä tulee taas mieleen se laulun pätkä:  ” Maailmassa monta, on ihmeellistä asiaa, mi hämmästyttää, kummastuttaa pientä kulkijaa…”