12. huhti, 2022

Muuttuva kieli

Lauantaina oli Agricolan päivä. Se pisti minut miettimään kielen merkitystä ihmiselle ja yhteiskunnalle.  Nykyisin, kun maailma ympärillämme on aika monikielinen, ei aina tule ajatelleeksi äidinkielen merkitystä. Kuitenkin se on se kieli, jonka eri vivahteet ja merkityksen ymmärrät täysin vaivatta . Vaikka et tietäisi sen kieliopista paljoakaan, osaat silti käyttää sen rakenteita oikein ja sujuvasti.

Kieli uudistuu kaiken aikaa käytössä, mutta usein muutosten merkitystä  ei ajatella sen kummemmin. Syytä kyllä olisi. Muutosten vaikutukset heijastelavat nimittäin myös ympäristön ja yhteiskunnan yleisiä muutoksia ja  ainakin itselleni  oli melko hämmentävää huomata, että kielen muutokset näkyvät myös käyttäytymisen muutoksina!

En ole rehellisesti sanoen juurikaan viitsinyt seurata Päivi Räsäsen  ja oikeuslaitoksen välistä kiistaa siitä, mitä on  lupa sanoa ja mitä ei, mutta  silti olen sitä mieltä, että sananvapautta rajoitetaan noilla syytteillä.  Kaikilla sanoillahan on joku merkitys. Se, miten ja kuka sen merkityksen määrittelee , on  aika subjektiivinen asia.  Ajatellaan nyt sitten vaikka sanaa homo. Tai lesbo. Ihan ilman sarvia tai hampaita, se tarkoittaa seksuaalista kiinostusta samaa sukupuolta olevaan ihmiseen. Moni kokee sanan kuitenkin nimittelyksi ja haukkumiseksi. Ja siksi näitä sanoja on ruvettu välttelemään. Jopa niin, että   julkisuudessa ei yleensä puhuta suoraan esimerkiksi homojen/lesbojen  aviopuolisosta. Vaan käytetään kiertoilmaisua : kumppani!  Sillä sanalla piiloviestitään kuitenkin parin seksuaalinen suuntaus.  - Miksi se muuten halutaan ilmaista lukijalle/kuuntelijalle/katsojalle? Mikä sen merkitys heille on? En löydä vastausta merkitykselle... Samanlaista piiloviestitystä on mielestäni  nykyisin todella paljon:esim.  neekeri-sana on kielletty, vaikka sen perustarkoitus on  rodun ilmaiseminen, eikä mikään haukkumanimi. On se hullua, että  kun puhutaan vaikka koirista tai kissoista on ihan luonnollista kertoa, että se on rodultaan  vaikka saksan paimenkoira tai siamilainen kissa, jolloin kuulijalle välittyy yhdessä sanassa huikea määrä tietoa eläimestä ja hän voi hetkessä muodostaa käsityksen minkälaisesta karvakorvasta on kyse. Säästyy hurjasti aikaa! Mutta  kun nyky-yhteiskunnassa on epäkorrektia puhua  neekereistä, mustalaisista, aasialaisista , somaleista, jne. on tultu siihen, että  on syntynyt ihan toinen todellisuus, jossa  sanavapaus on  uhrattu erilaisille poliittisille tai  muille arvomaailmoille riepoteltaviksi.  Jotenkin minusta tuntuu, että ihan kummallisista asioista on alettu tehdä kiellettyjä ilmaisuja… Kun mietin, mistä se johtuu, olen tullut siihen tulokseen, että ihmisen taipumus yleistää asioita, on johtanut tähän vääristymään. Kun  muutama somali on raiskannut jonkun, muutama muslimi on tehnyt ns. kunniamurhan ja joku venäläinen aloittaa sodan naapurivaltiota vastaan, ihminen yleistää, ja kaikki tapahtumiin liittyvä koetaan huonoksi ja ei toivotuksi…. ajatellaan nyt vielä vaikka tätä parhaillaan menossa olevaa sotaa. Sen seurauksena  kaikki venäjään liittyvä on nyt kiellettyä ja ei toivottua. Miksi? Yksi ihminen tai ehkä muutaman porukka on junaillut koko sodan. Ok. Pakotteita pitää pistää peliin, mutta eihän joku  ns. tavallinen venäläinen ole mitään pahaa  meille tehnyt. Miksi häntä nyt parjataan ja haukutaan?  Mistä oikeutus siihen tulee? - En ole mikään naapurimaan ihailija , mutta pakko on tunnustaa, että siellä on muutama asia, joissa he ovat ylitse muiden… sanotaan nyt vaikka taide ja musiikki. Ei kovin paljoa löydy samanlaista muualta. Miksi niitä ei saisi arvostaa?

Olisi mielenkiintoista nähdä, mihin tällainen kehitys johtaa kielen ja todellisuuden  kehityksessä. Valitettavasti oman elämän pituus tulee asettamaan tälle seurannalle käytännössä esteen, johon ei voi vaikuttaa.

No, tulipahan taas pohdittua yhtä lempiaiheistani, ihanaa, kaunista ja vivahteikasta, ja rakasta, omaa äidinkieltäni! Mutta siirrytään nyt kuitenkin seuraavaan  aiheeseen: pääsiäinen on jo nurkan takana ja sunnuntaina liikkeellä oli jo pikku-noitia pajunkissaoksien ja  karamellipussukoiden kanssa. Edes jotain perinteitä meillä kuitenkin vielä ylläpidetään!  Pitäisiköhän vähän ryhdistäytyä ja tehdä jotain pientä kivaa pääsiäiseksi?  Voisihan sitä vaikka silittää ruokapöydälle pääsiäisen keltaisen pöytäliinan, laittaa muutaman marsipaanimunan  jalalliseen lasikulhoon siihen pöydälle ja olohuoneen posliinikoriin tietysti pitää ostaa jotain muuta pääsiäiskaramelliä naposteltavaksi.  Pashaa en ehkä viitsi ruveta tekemään, kun saisin sitä sitten yksin syödä, kun ei tuo isäntä oikein sen päälle mitään ymmärrä. Harmi, kun kauppa, josta olen vuosia ostanut karitsan sisäfile` pihvejä valmiiksi marinoituina, on  muuttunut Citymarketista tavalliseksi, aika vaatimattomaksi k-kaupaksi, enkä ole siellä  enää  vähään aikaan käynyt. ..jotain muuta varmaan pitää nyt kehittää  ruuaksi. Ai niin, mämmiä pitää tietysti yksi pieni tuokkonen ostaa! En varmaan kokonaista tuokkosellista kuitenkaan yksin pyhien aikana syö...

Ei muuta kuin Hyvää ja rentouttavaa Pääsiäisen aikaa kaikille! Kortti  tulee tällä kertaa tuossa jutun alussa!

Ps. piipahdettiin illan suussa kaupassa Nikkilän S-marketissa ja sinne oli juuri saapunut ensimmäinen erä lampaan sisäfilepihvejä jotka nyt muhivat marinadissa... Taas vahingossa pieni ongelmani siis ratkesi!