30. elo, 2022

Olihan viikko!

Olihan viikko!

Myönnän, että kuulun siihen joukkoon ihmisiä, joille tapahtuu kaiken aikaa vaikka mitä, mutta nyt meni kyllä överiksi kulunut viikko!

Heti alkuun oli isännän lääkäriaika ja halusivat minut mukaan tapaamiseen, ihan kun en jo muutenkin saisi ihan tarpeeksi juosta lääkäreissä, labroissa jne.! No, se meni, miten meni. Toivottavasti saadaan näihin asioihin nyt kuitenkin jotain tolkkua  Seuraava päivä meni lähes kokonaan sisällä notkuen ja edellisestä päivästä toipuen. Torstaiaamuna isäntä tuli aamulenkiltä koiran kanssa ja totesi, että pitää käydä postilaatikolla, sinne on tullut jotain postia. Meille kannetaan  usein tiettyjä laskuja aina samaan aikaan päivälehden kanssa ja se tietysti pikkuisen suututtaa. Kas kun ei oikein koskaan tiedä, onko päivän posti tullut vaiko ei. No niin, siellä oli nyt läjä mainoksia ja yksi tilattu aikakauslehti. Vilkaisin mainokset ja totesin, ettei mitään tarpeellista ja ajattelin vilkaista pääotsikot aikakauslehdestä ennen aamiaiselle menoa. Oho, mitäs täällä on?! Lehden välissä oli A5 kokoinen kirje! Osoitettu minulle ja lähettäjänä perintätoimisto Intrum! ” Mitä hemmettiä!, Perintätoimisto lähettää minulle kirjeen!! Repäisin vauhdilla kuoren auki ja otin käteeni sisällä olleen laskun.

Pällistelin sitä hetken aikaa, enkä ymmärtänyt asiasta yhtään mitään. Intrum peri minulta kahta vakuutusmaksua, a´14 € ja lisäksi perintäkulut. Laskun  loppusumma oli 40€ !! En ole koskaan ollut vakuutusyhtiö Pohjolan asiakas, joten en vieläkään ymmärtänyt, mistä tässä nyt olisi kyse. Asia ehkä selviäisi, kun soittaisin Intrumille.

Soitto heille ei juurikaan avannut asiaa minulle sen enempää, koska he eivät pystyneet kertomaan mistä vakuutuksesta oli kyse.  Totesin, että en aio maksaa heille enempää laskua, kuin perintäkulujakaan, jos en tiedä, mistä vakuutuksesta on kyse ja jos en saa asianmukaista, alkuperäistä laskua. Sen verran laskuttajan on mielestäni vaivauduttava, että lähettää laskun, jos on jotain saamassa! Virkailija väitti, että Intrum on lähettänyt minulle jo aikaisemmin yhden perintäkirjeen, johon en ole reagoinut mitenkään! Minä vaan en ollut enempää alkuperäisiä Pohjolan laskuja kuin perintätoimiston aikaisempaa laskua! saanut Tämän jälkeen virkailijakin alkoi jo ihmettelemään, että mitä kummaa tässä nyt sitten oikein on tapahtunut. Sovittiin, että hän jäädyttää asian nyt hetkeksi ja yrittää selvittää, mitä laskuja nämä oikein on ja miksi en ole yhtään laskua saanut aikaisemmin. Hän kehotti kuitenkin minua soittamaan itse Pohjolaan, koska usein niin asia selviää nopeammin. Hän etsi minulle valmiiksi Pohjolan asiakaspalvelun numeronkin.

Seuraavaksi soitin siis Pohjolaan. Siellä virkailija kyseli minulta useaan kertaan, mikä nimeni oan ja missä asun. Keskustelussa hän kertoi, että olivat lähettäneet minulle kolme kirjettä kummastakin laskusta, jotka kuulemma olivat laiminlyödyt liikenne– ja kasko- vakuutukset uudelle autolleni, jonka ostin keväällä. Ahaa, nyt alkaa selvitä, mutta vieläkään en ymmärrä, mistä tällainen johtui, koskapa välittömästi auton oston jälkeen olin ilmoittanut omalle vakuutusyhtiölleni edellisen auton myynnistä ja tämän uuden auton ostosta, ja varmistanut vakuutusteni jatkumisen. Ja rehellisesti sanoen olin ehtinyt maksaakin jo kaksi tällaista uutta vakuutusmaksua!

Pohjolan virkailija lupasi selvittää asiaa ja soittaa minulle takaisin viimeistään seuraavana päivänä.—Soitti kuitenkin jo 15 minuutin kuluttua! Olivat lähettäneet kaikki kuusi laskua minulle osoitteeseen Vanhaväylä 1 G, Helsinki!!- Olen asunut siellä viimeksi yli 10 vuotta sitten!!! Ja taatusti minä en ole vanhaa osoitetta auton kauppakirjaan antanut! Nyt oli Pohjolan asiakaspalvelun vuoro ihmetellä. Totesin, että ainuttakaan perintämaksua en tule maksamaan, koska laskukaan en ole saanut. Lisäksi on hiukan kyseenalaista sekin, millä perusteella myyjäliikkeen vakuutusmaksua laskutetaan minulta. Jos kyse on siirtymäajasta lasku pitäisi mennä sille, joka sen vakuutuksen on ottanut… mutta en siitä ala nyt vääntämään… liian iso homma 28 euron takia! Lupasin maksaa 2kertaa 14 euroa, kun saan laskun, mutta perintätoimiston maksut saavat hoitaa ihan itse miten haluavat! Näin sitten sovittiin ja asia tuli päätepisteeseen minun osaltani.

Tämä tapaus kuitenkin käynnisti minulla ajatusvirran siitä, miten tänä päivänä ihan tavallinen ihminenkin, joka hoitaa laskunsa asiallisesti, voi yllättäen menettää luottotietonsa! - Jos minä nyt olisin hakenut jotakin lainaa tai tehnyt jotain osamaksukauppaa, olisi melkoisena yllätyksenä voinut tulla kielteinen päätös, kun on luottotiedoissa merkintä! - Pitäisiköhän tarkistaa, näkyykö tämä tiedoissa?!

Seuraavana päivänä katselin säätiedotuksia ja totesin, että mökilläkin pitäisi ehtiä piipahtaa.. ettei nurmikko pääse liian pitkäksi, mutta Heinolassakin pitäisi ehtiä käväisemään… isännöitsijätoimisto haluaa turvalukon avaimen tulossa olevaa huoltoa varten. Eli, ajetaan Heinolan kautta mökille, sillähän siitä päästään!

Mökillä kaikki oli kunnossa ja nurmikkokaan ei ollut tehnyt mitään pikakasvua. On kuitenkin ollut niin kuivaa ja lämmintä… Laittelin meille vähän ruokaa ja isäntä haki ruohonleikkurin ja alkoi siistiä pihaa. Saatiin syötyä ja isäntä leikkasi lopun nurmikon ja lähti sitten lenkille koiruuden kanssa.. Sisällä oli pikkuisen viileää, eikä ulkonakaan ollut kuin 17 astetta lämmintä. Ajatus oli illalla saunoa, mutta ajattelin, että ehkä olisi hyvä pistää pikkuisen tulia Takka– hellaankin, niin tulee sisällekin vähän mukavampi lämpötila ja ennen kaikkea kosteus häviää.  - Ollaan niin vähän oltu mökillä yötä, että jo senkin takia tuntui, että tulisijaa pitää vähän välillä käyttää…

Puulaatikossa oli tilanteeseen sopivia pieniä puita ja puiden oksia ja laittelin ne pesään ja sytytin. Iloisesti syttyi. Mutta sitten yks kaks possautti hirveän määrän savua sisälle hellan luukusta ja savuluukusta, hellalevyn rakosista ja joka puolelta. Loikkasin äkkiä pesuhuoneen puolelle sanomalehti kädessä… pitäisi saada hormiin vastatuli, niin tilanne laukeaisi! Vaan en saanut hormin luukkua auki, mutta sieltäkin rakosista tunki ulos sakeaa savua!Samoin saunasta, pellin rakosista. Hetkessä koko mökki oli täynnä sakeaa savua ja minun oli pakko syöksyä pihalle. Isäntä tuli koiran kanssa lenkiltä ja kauhistui tietysti tilannetta. Yritti hänkin saada pesuhuoneesta hormin luukkua auki. Turhaan. Istuin keinussa yskimässä ja katselin, miten ulkoa päin näytti siltä, että talo palaa sisältä, kun ikkunoiden reunoista ja katon rajasta pursusi savua ulos. Totesin, että nyt on pakko saada apua jostain. En enää keksi, mitä voisin tehdä.—Puhelin! No se oli tietysti sisällä! Syöksyin vessaan, kastelin ”tiskirätin” ja pistin sen nenän ja suun suojaksi ja syöksyin sisälle mökkiin. Onneksi puhelin oli olohuoneen pöydällä ja sain sen siepattua nopeasti mukaani. Menin takaisin keinuun ja valitsin hätänumeron. Kerroin tilanteen ja sanoin, ettei tässä nyt varsinaisesti mitään hirveää hätää ole, eikä täällä pala mikään muu kuin tuli hellassa, mutta  tarvitsen neuvoja, miten saan tilanteen jotenkin hallintaan, sillä ei me voida koko yötä täällä ulkonakaan olla!  Hetken mietittyään virkailija totesi, että lähetän sinne paloauton kuitenkin.

Kymmenkunta minuuttia kului ja pi-paa-pii-paa autot saapuivat. Hetkessä oli pihassa ainakin 6-7 palomiestä ja toimintamalli oli ihan selkeä: kaksi miestä meni sisään alumiiniämpärin ja lapion kanssa. Hellan uunin sisältö pudotettiin ämpäriin ja se jatkoi palamistaan pihassa. Sen jälkeen joka ikinen luukku avattiin… kaikki ikkunat ja ovet ihan selälleen ja sitten kaksi kaverusta kantoi ison, tuulettimen eteiseen. Tuulettimen meteli oli korvia huumaava, mutta se oli todella tehokas. Tunnin verran palomiehet siinä pyörivät ja tuuletin tuuletti. Sitten oli sisäilma puhdistettu ja sisälle saattoi taas mennä. Eikä muuten yhtään savu haissut!

Totesin, että pikkuisen nolottaa… ikäni olen kuitenkin näitä tulisijojakin sytytellyt, eikä näin kamalaa tilannetta ole vielä koskaan tullut. Palomiehet lohduttelivat, että  ei tässä mitään noloa ole. Tämä on heidän työtään ja heillä on tarvittavat vlineet nopeampaan tilanneratkaisuun. Nyt pitää vaan selvittää, ennen kuin seuraavan kerran laittaa tulia mihinkään täällä, että mikä siellä piipussa on, kun yhtään tippaa savua ei sitä kautta ulos päässyt! - Se voi olla linnunpesä tai oravanpesä tai melkein mitä tahansa. Ei kun soittamaan nuohoojalle, joka tulee tsekkaamaan tilanteen!

Ei sitten jääty kylmään mökkiin yöksi, ajettiin takaisin kotiin. Mutta pakko sanoa, ettei  ihan joka päivä kyllä viitsisi ajaa 400 kilometriä...vaikka kohtahan sinne taas pitää mennä, kun se nuohooja tulee…. Näin tämä elämä pitää eläkeläisetkin kiireisinä! Koska se meikäläisen loma taas alkoikaan?! Olis meinaan aika kova tarve lomalle!

 

PS: Sain tänään kirjapainosta tarjouksen "Tiistai"- kirjasta, joka sisältää noin puolet neljan vuoden aikana julkaisemistani Tiistaikirjeistä. Muutamaa kirjettä on pikkuisen lyhennetty ihan vaan teknisen toteutuksen helpottamiseksi.Julkaisen sen omakustanteena niin, että se tulee painosta hyvissä ajoin ennen Joulua. Jos haluat tilata kirjan itsellesi tai lahjaksi, tee ennakkotilaus minulle sähköpostiini tai Facebokissa 10.9.22 mennessä. Kirjan hinta riippuu painosmäärästä, mutta arvioin sen asettuvan n.30e tuntumaan. Kirjassa on n.230 sivua ja se on pehmeäkantinen, A5 kokoinen, 4- väripainatus.